torstai 12. heinäkuuta 2007

Michael Connelly: Echo Park

Connelly on elossaolevista Los Angeles –kirjailijoista vakuuttavin James Ellroyn ohella. Connelly on siisti entinen rikostoimittaja, joka luottaa klassiseen kerrontatyyliin. Ellroy on entinen rikollinen, joka käyttää kaikkia mahdollisia tehokeinoja, ja joitakin mahdottomiakin. Olen tavannut Connellyn livenäkin, 2002 Manchesterissä. Connelly on sitä miestyyppiä, joka heittää villapaidan hartioilleen ja sitoo hihat edestä kevyesti yhteen. Ellroy’ta en ole tavannut, mutta epäilen että hän ei tee samoin.

Echo Park on Harry (Hieronymus) Bosch –romaani numero 12. Bosch on särmikäs LAPD-murhatutkija, Vietnam-veteraani, jolla on kaikki tavanomaiset veteraaniongelmat ja muutama epätavallisempikin. Boschin äiti on murhattu pojan ollessa pieni, kuten kirjailija Ellroynkin äiti. Connellyn L.A. on yhtä korruptoitunut kuin Ellroynkin, mutta kirjoitustyyli on tosiaankin täysin erilainen. Boschin ristiriitainen hahmo hallitsee teoksia, mutta ne Connellyn kirjat, joissa Bosch ei esiinny, ovat samaa tasoa. Connelly on täysin suvereeni mestari, en tiedä yhtä ammattitaitoista ja sujuvaa nykykirjoittajaa, romaanien rakenne on viimeistelty viimeisen päälle.

Tällä kertaa fokuksessa on siis Echo Park, Los Angelesin koillispuolinen alue Dodgersin baseball-stadionin ympärillä, monikulttuurinen seutu Sunset Boulevardin alkupuolella, näistä kulmista jo Chandler kirjoitti. Eläkkeeltä paluun tehnyt Bosch selvittelee 13 vuoden takaista katoamista sarjamurhien ja poliisikorruption seassa. Kuulostaa kliseiseltä eikä tässä ehkä uusia uria auotakaan, mutta teksti kulkee kuin unelma.

Pientä säröä Connellyn tyyliin ovat viime aikoina tuoneet omituiset viittaukset reaalimaailmaan. Äskettäin Connellyn päähenkilö kommentoi Clint Eastwoodin suoritusta hänestä tehdyssä filmatisoinnissa. Echo Parkissa Bosch on saanut kahvimukin, kun on konsultoinut todellista Connellyn kollegaa Stephen Cannellia. Onhan tämä vitsikästä, mutta jokseenkin tarpeetonta. Echo Parkissakin muuten suora Chandler-viittaus kuten myös Furstin uutuudessa, sarjamurhaaja siteeraa Big Sleepiä. Sama murhaaja vertaa Los Angelesin mellakoiden 1992 näkymiä samanlaisiksi kuin Hieronymus Boschin maalauksissa.

Ei kommentteja: