maanantai 24. maaliskuuta 2008

The Stories of Raymond Carver

Luin 80-luvulla jonkin verran Raymond Carverin novelleja. Arvioin silloin kaverin novellin kovimmaksi mestariksi Tšehovin jälkeen, vakaumuksella jonka vain mitätön lukeneisuus mahdollistaa. Carver kuoli sitten 1988 50-vuotiaana ja ostin tämän niteen, johon on koottu Carverin keskeinen proosatuotanto. Carver ei koskaan julkaissut romaania, novellien lisäksi vain runoja. Mielenkiintoni siirtyi kuitenkin sitten muualle lähes 20 vuodeksi, toki noteerasin Robert Altmanin elokuvan Short Cuts, joka perustuu Carverin novelleihin.

Satuin äsken liittymään Facebookissa "Raymond Carver Is My Godfather"-nimiseen ryhmään ja sen innoittamana tartuin nyt tähän teokseen. Tähän on siis koottu Carverin novellit, jotka julkaistu aiemmin kokoelmissa Will You Please Be Quiet, Please?; What We Talk About When We Talk About Love ja Cathedral. Aiemmin en erityisesti kiinnittänyt huomiota novellien maantieteelliseen ympäristöön, joka on Pacific Northwest eli Pohjois-Kalifornia, Oregon ja Washingtonin valtio. Nyt se on mielenkiintoista, koska olen välillä käynyt muutaman kerran seudulla, joka on yksi hienoimmista olutalueista. Carver oli alkoholisti, muttei ymmärtääkseni erityisemmin perustanut käsityöoluista. Ei niitä toki Carverin eläessä siellä päin erityisemmin vielä tehtykään.

Ensimmäiset novellit eivät vielä täysin vakuuta. Arkirealismia, työläiskuvioita, usein Carver kirjoittaa minä-muodossa naisen näkökulmasta. Toisessa kokoelmasa tyyli muuttuu pelkistetymmäksi, valokuvamaisia otoksia ihmisten elämän arkisista käännekohdista. Mitään ei selitetä auki, elämä jatkuu, mutta hieman eri asennossa tai kontekstissa. Tässä vaiheessa Carverilta alkaa putoilla pelkkiä helmiä. Mielenkiintoisesti Carver harrastaa myös chandlerilaista kannibalismia, Cathedralissa on uusi versio aiemmasta novellista, lähes sama alku, mutta loppua keritetään pitemmälle auki. Ensimmäinen versio saattaa olla parempi, toisessa on sentimentaalisuus lähellä. Viimeiset novellit ovat laajempia, varmaan romaanisuunnitelmiakin Carverilla oli.

Ei kommentteja: