lauantai 20. huhtikuuta 2013

The Dust Bowl, Reaping the Whirlwind

Ken Burnsin pölymyrskydokumentin jälkimmäinen osa, Yle esitti kahdessa osassa. Alussa painutaan kärsimysten pohjaan asti 1935-36 kuivuuden jatkuessa. Monet lähtevät Kaliforniaan Route 66 pitkin, mutta yllättävän suuri osa, 75%, jäi saharoituneelle aavikolle. Siirtolaisten kehnoa kohtelua Kaliforniassa tarkastellaan myös, John Steinbeck vilahtaa, vaikka The Grapes of Wrath ei aivan suoraan pölymyrskyyn liity, Joadit olivat vehreämmän Itä-Oklahoman vuokraviljelijöitä. Kaiken huipuksi heinäsirkkapilvet peittävät auringon silloin kun pöly asettuu. Ilmeisesti heinäsirkat olivat kuitenkin suhteellisen lyhytaikainen vitsaus. Rooseveltin hallituksen toimet tuottavat hitaasti tulosta, viljelymenetelmät kehittyvät ja pohjavettä ryhdytään hyödyntämään. Sääkin paranee 1940-luvun alussa ja eurooppalaiset älyävät taas ryhtyä sotimaan, joten vehnän hinta nousee. Uusi kuivuus tuli vielä 50-luvun alussa, mutta enää ei samanlaista tuhoa. Lopussa on muistolauseet kuolleille haastateltaville. Ihmetyttää hieman, kuinka kauan Burns on elokuvaansa viritellyt, haastattelut on tehty ehkä jo vuosia sitten.

Ei kommentteja: