keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Éric Rohmer: L'Ami de mon amie

Yli kuusikymppinen Rohmer teki 80-luvulla näennäisen keveitä komedioita parikymppisten ihmissuhdekiemuroista. Tämä Ystävättäreni poikaystävä on Comédies et proverbes -sarjan kuudes ja viimeinen elokuva vuodelta 1987, näin nyt toisen kerran. Arkirealismia, toimistoja, ravintoloita, uimahalleja, lankapuhelimia, modernia arkkitehtuuria Pariisin esikaupungissa Cergy-Pontoisessa. Pelkkää maalin kuivumisen seuraamista Rohmerin leffat eivät yleisen käsityksen vastaisesti kuitenkaan ole, tässä säväyttää lyhyt kohtaus Roland Garros -tennisstadionilta ja poikkeuksellista urheilullisuutta purjelautailussa. Rohmerin tarkkanäköisyys on hämmentävää, olisi mielenkiintoista tietää hänen menetelmänsä näyttelijöiden ohjauksessa. Rohmer irrottaa nyt varsinkin Anne-Laure Meurystä todella intiimejä herkkyyksiä. Paljon ei tapahdu, sitä enemmän puhutaan, elokuva on romanttinen komedia pienellä kirpeydellä maustettuna. Kukaan muu ei tehnyt tällaisia elokuvia.

Ei kommentteja: