tiistai 10. marraskuuta 2015

BrewDog Candy Kaiser

Skottipojat (kutsun James Wattia ja Martin Dickietä pojiksi, koska he ovat itseäni (edelleen) parikymmentä vuotta nuorempia ja olen molemmat herrat tavannutkin) ovat nyt päättäneet tehdä altin. Se on rohkea liike, koska BrewDogin tuotosta verrataan tietysti automaattisesti alan klassikoihin. Ne ovat niin kovia oluita, että samalle tasolle on vaikea päästä. Tarkoitan tietysti Düsseldorfin neljää perinteistä valmistajaa Uerigea, Füchscheniä, Schumacheria ja Schlüsseliä. 

Jalkalasitarjoilu menettää jo lähdössä pisteitä pahasti. 5,2%, tumman punaruskea värikin vaikuttaa hämärässä baarissa liian tummalta, mutta ehkä se vielä menee toleranssien sisään. Tuoksu on luumuisen sekahedelmäinen. Maku on mukavan pehmeä, hiilihappoa vähän. Mahonkipuumaista pähkinää, tuoksun luumua löytyy maussakin ja ohuus vältetään mukavasti, silti juotavuus säilyttäen. Katkeruutta on enemmän kuin klassikoissa, mutta se ei minua haittaa. Aika näppärä olut, positiivinen yllätys ilman muuta. Klassikkojen asemaa ei horjuteta, mutta todella tyylikäs (sic) kunnianosoitus yhdelle suosikkityylilleni. Intensiteetti ja puhtaus ovat kuitenkin Düsseldorfissa paremmalla tasolla, siihen vaikuttaa tietysti tuoreuskin. Kuikka, 10.11.2015.

Ei kommentteja: