sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Neal Bascomb: Tähtäimessä Eichmann

Vuonna 2009 ilmestynyt tiheärytminen Eichmann-kirja. Homma starttaa Buenos Airesin laitakaupungin Garibaldi-kadulta 11.5.1960 klo 19:40, tosin tässä suomennoksessa vuodeksi on lipsahtanut 1961. Mossadin iskuryhmä on asemissa, mutta Ricardo Klementiksi itseään kutsuva Mercedes-Benzin työnjohtaja ei palaakaan kotiinsa bussilla 203 niin kuin säännöllisesti joka ilta. Prologin jälkeen Bascomb palautuu kevääseen 1944, kun Adolf Eichmann saapuu Budapestiin tuhoamaan Unkarin juutalaiset. Kerronta on todella tehokasta, Bascomb kirjoittaa kuin huipputrilleristi. Eichmann pakoiluvuodet 1945-1950 Saksassa ja 1950-1960 Argentiinassa tulee kartoitettua ytimekkäästi, mutta tarkasti. Kirjan pääosan muodostaa Mossadin sieppauksen suunnittelu ja toteutus, erityistä jännitettä Bascomb rakentaa Buenos Aires - Dakar - Tel Aviv -lennon ympärille. Oikeudenkäynnin Bascomb ohittaa nopeasti, siitähän onkin kirjoitettu muualla paljon. Vaikka lopputulos on tiedossa, niin yllättävän tiheän otteen Bascomb saa aikaan, näin vetävää dokumenttia en muista lukeneeni pitkään aikaan. Mossadin agentit tuntevat omituista masennusta sieppauksen jälkeen, kun pahan ruumiillistuma onkin niin säyseä ja mitättömän oloinen. Eichmannin vaatimaton työhistoria sodan jälkeen ihmetyttää, ehkä mies ei ollutkaan logistinen lahjakkuus, ehkä sota-aikainen tehokkuus syntyi vain fanaattisesta vihasta. Suomentaja Ari Ahola onnistunee vähintäänkin tyydyttävästi, kun lukukokemus on näin hyvä. Yksityiskohdissa on harmittavaa huolimattomuutta, vuosiluvut siis horjuvat ja saksalaisesta Hesse-osavaltiosta on Suomessa yleisesti käytetty alkukielistä Hessen-versiota.

Ei kommentteja: