perjantai 29. joulukuuta 2017

Vilmos Kondor: Budapest Noir

Olen lukenut hyviä arvioita Vilmos Kondorin romaaneista, jotka vaikuttavat kuuluvan samaan poliittiseen retrovakoilugenreen kuin Philip Kerr ja Alan Furst. Päätin lopulta tsekata näytteen nimimerkiltä (?), mutta harmittavasti en osaa unkaria, joten jouduin tyytymään toisen käden tulkintaan. Kondorin teoksia on suomennettukin, mutta kun en saanut sarjan avausta helposti (=halvalla) käsiini suomeksi, päädyin englanninnokseen.

Budapest Noir lähtee liikkeelle melko tavanomaisena dekkarina. Budapest lokakuussa 1936, pääministeri Gyula Gömbös on juuri kuollut, rikosreportteri Zsigmond Gordon tutkii juutalaistytön murhaa. Vahvaa Budapestin, varsinkin Pestin, paikallisväriä, kahviloita, ravintoloita, liikennevälineitä, seksibisnestä. Kondor tarjoaa Philip Kerrille kunnianosoituksenkin. Gordonin tyttöystävä Krisztina kertoo tavanneensa Berliinin olympialaisissa paikallisen Günther-nimisen poliisin, eli Kerrin sankarin Bernie Guntherin. Kerr tulee myös välittömästi mieleen, kun Gömbösin hautajaisiin saapastelee Hermann Göring. Onneksi kävin Budapestissa viime vuonna, nyt oli helpompi arvostaa Kondorin tarkkaa tapahtumien sijoittelua, vaikka katujen nimet ovatkin ilmeisesti ehtineet muuttua monta kertaa vallanpitäjien vaihtuessa. 

Jännite alkaa tiivistymään, kun areenalle astuu todellinen henkilö hyytävimmästä päästä, unkarilainen veteraanikommunisti Ernő Gerő, NKVD:n kouluttama tappaja, Barcelonan Teurastaja. Tarina ei kuitenkaan käänny erityisen poliittiseksi, keskiössä on uskonnollista fanatismia, ahneutta, korruptiota ja ihmiskauppaa. Pieni ekskursio pohjoiseen lähelle Miskolcia Bükkin vuoristoseudulle hieman raikastaa tapahtumia. Kondorin ja kääntäjä Paul Olchváryn teksti on simppeliä ja sujuvaa, mutta ei kovin persoonallista. Henkilöhahmot jäävät karikatyyrimaisen ohuiksi. Edes päähenkilö Gordonista ei paljoa kerrota ja ehdinkin jo epäillä hypänneeni romaanisarjan keskelle. Kyllä tämä kuitenkin on Kondorin esikoisteos. Gordonilla on Budapestissa eläkkeellä oleva lääkäri-isoisä, omat vanhemmat ovat ilmeisesti emigroituneet Amerikkaan, jossa Gordonkin on viettänyt aikaa.

Napakkaa kerrontaa, mutta kokonaisuus jää liian ohueksi, tämä kääntyi ilman muuta pettymykseksi. Oletettavasti Gordonin hahmo täyteläistyy sarjan jatko-osissa, mutta en osaa vielä sanoa, innostunko jatkamaan sarjan lukemista.

Ei kommentteja: