perjantai 11. toukokuuta 2018

Hailuoto Pilsneri

Hailuodon panimoon en ole vielä saanut kunnon tuntumaa, olen kokeillut vain lähes ruotsalaiseen maitokaupparajaan laimennettua altbieriä ja liian laiskasti happamoitua berliner weissea. Olen toivonut, että pääsisin maistamaan panimon täysipainoisia saksalaistyyppisiä oluita tuoreina hanasta. Sellainen ei ole toteutunut, mutta nyt Kajaanin Alkossa oli pilsiä ja märzeniä isossa pullossa. Päädyin hankkimaan pilsnerin, alaotsikkona katkera laakeri. En oikein ymmärrä 75 cl pullon käyttöä, mutta varmaan business case -laskelmat ovat plussalle päätyneet.

Keittomäskättyä luomukamaa, 5,1%, odotukset kohoavat. Voimakkaasti kuohuvaa, ruohoinen, lievästi makea tuoksu. Matalasti hiilihappoa, maltaisuutta, mutta myös maussa makeutta. Ei riittävän raikasta, suutuntumassa on nihkeyttä, vaikka sinänsä makua on runsaasti. Ehkä häivähdys happamuuttakin, kaikki ei ehkä kunnossa? Panos #24, parasta ennen 01/12/2018, toivottavasti päiväys ei jenkkityyliin. Kuten vanhan koulun parrattomat olutentusiastit jaksavat muistuttaa, pils ei ole helppo laji. Katkeruutta on, mutta ei läheskään tarpeeksi. Ei tämä huonoa ole, varmaan päätyy suomalaisten pienpanimoiden lagereiden paremmalle puolelle. Parempaa silti pitää odottaa, kaikki pitää saada kuntoon, ei saa antaa kenellekään mahdollisuutta väittää, että Saksasta tulee parempaa. Ostopaikka Kajaani, Prisman Alko.

Ei kommentteja: